Welfare Quality -protokollat kehitettiin EU-rahoituksella kattavassa tieteellisessä yhteistyössä vuosina 2004-2009. Welfare Qualityn (WQ) kehitystyössä on ollut mukana kymmeniä eurooppalaisia ja eteläamerikkalaisia asiantuntijatahoja, kuten instituutioita ja yliopistoja. Järjestelmän tavoitteena oli luoda maataloustuottajille ja kuluttajille luotettava hyvinvoinnin mittausmenetelmä, joka voisi arvioida eläinten hyvinvointia riippumatta erilaisista kansallisista toimitavoista ja -laeista. Welfare Quality® -mittausmenetelmä on tällä hetkellä käytössä nautojen, sikojen sekä siipikarjan hyvinvoinnin arvioinnissa niin hyvinvoinnin tutkimuksessa kuin myös kaupallisessa käytössä elintarvikemarkkinoilla.
Laki määrittelee pohjatason, hyvinvoinnin mittaus taas tosiasiallisen hyvinvoinnin tason
Eläimen hyvinvointi on monimutkainen kokonaisuus, joka perustuu eläimen kokemukseen sen fyysisestä ja psyykkisestä voinnista. Yksinkertaistettuna eläimen hyvinvointia voidaan parantaa pitämällä kivun ja nälän kaltaiset negatiiviset kokemukset minimissä sekä maksimoimalla positiiviset kokemukset.
Laissa on määritelty eläinten hyvinvoinnin minimitaso. Määritelmällisesti tämä tarkoittaa, että eläin kärsii, tai altistuu merkittävälle riskille kärsiä sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät täytä lain määräämiä minimivaatimuksia. Eläinten hyvinvointiin voidaan kuitenkin paneutua lain säätämää minimitasoa enemmän ja eri lähestymistavalla, esimerkiksi parantamalla eläimen lajityypillisiin tarpeisiin liittyvää ymmärrystä ja ymmärtämällä eläinten käyttäytymistä entistä tehokkaammin. Lakisääteisten vaatimusten pohjalta on myös ongelmallista tehdä päätelmiä eläinyksilön kokemuksesta; lakisääteisissä olosuhteissa eläinten hyvinvointi voi edelleen vaihdella hyvästä huonoon.
Siinä missä monet muut vallitsevat eläinten hyvinvoinnin arviointimittarit ovat keskittyneet määrittämään eläimen hyvinvointia arvioimalla resursseja, eli sen rakennettuun elinympäristöön liittyviä elementtejä kuten karsinan kokoa ja lattiarakenteita, Welfare Qualityssä keskitytään havainnoimaan itse eläintä, auditointiin liittyvien, säännöllisten tilakäyntien yhteydessä. WelfareQuality arvioi eläimen kokonaisvaltaista hyvinvointia laajan mittariston avulla (kuva 1.)
Luotettava ja tieteellisesti validi eläinten hyvinvoinnin mittaristo sisältää eläinperäisiä, resurssiperäisiä ja haastatteluperusteisia mittareita. Esimerkiksi veden saantia ei ole järkevää mitata eläimestä, sillä veden puutteen näkyminen eläimestä olisi jo erittäin kriittinen ongelma. Siksi veden kohdalla on järkevintä arvioida veden saatavuutta resurssiperäisesti kuten kuppien virtauksen, puhtauden ja lukumäärän kautta. Haastatteluihin perustuvat mittarit ovat tilan toimitapaan ja käytäntöihin liittyviä kysymyksiä, kuten laidunkauden pituus, jonka arvioinnin tukena voidaan tarkastella myös kirjanpitoa, jos auditointi ei tapahdu laidunkauden aikana. WelfareQuality hyödyntää näitä kaikkia hyvinvoinnin kokonaisarviointiin painottaen kuitenkin selvästi eläinperäisiä mittareita.
Eläimen hyvinvoinnin arviointi tapahtuu eläimestä käsin
WQ-auditoinnissa määritellään eläintä tarkkailemalla, kuinka hyvin se on kyennyt sopeutumaan sille annettuun elinympäristöön. Mikäli eläin elää heikossa elinympäristössä, sen aiheuttamat ongelmat voidaan todeta eläimen ulkoisten piirteiden ja käyttäytymisen perusteella, kuten huonon makuualustan aiheutumista hiertymistä, apaattisuudesta tai vaikeuksista makuulle menossa. Näin ollen esimerkiksi navetassa esiintyvät ongelmat voidaan todeta rakenteista riippumatta esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa tilaa on riittävästi, mutta makuualustojen laadussa taas puolestaan toivomisen varaa. Resurssin vaikutusta eläimen hyvinvointiin tarkastellaan siis havainnoimalla eläimen käytöstä, olemusta ja sitä, mitä ne kertovat resurssin, kuten makuupaikan soveltuvuudesta kyseiselle eläimelle. Päätelmiä ei siis tehdä pelkän resurssin tai sen olemassaolon perusteella.
Welfare Quality on ensimmäinen eläinten hyvinvoinnin mittausmenetelmä, joka arvioi eläinten käyttäytymistä myös kvalitatiivisella käyttäytymisen arviointimenetelmällä (QBA= qualitative behavior assessment). Sen avulla voidaan paikallistaa ja määritellä eläimen käyttäytymisen taustalla olevat erilaiset syyt ja tunnetilat. Esimerkiksi rauhalliselta näyttävä lehmä voi olla rauhallinen joko positiivisella tavalla tyytyväisenä märehtien, tai negatiivisella tavalla esimerkiksi sairauden takia apaattisesti nuokkuen. WQ auttaa tunnistamaan eläinten erilaisia käyttäytymismalleja, muutoksia käyttäytymisessä sekä normaalin ja epänormaalin käytöksen eroja.
Tila voi saavuttaa auditoinnilla yhden neljästä kokonaisarvosanasta hylätty, hyväksytty, edistynyt tai erinomainen. Tila saa kattavan selonteon tuloksistaan ja raportin, missä on eritelty ne hyvinvoinnin osa-alueet, missä tila suoriutuu jo korkealla tasolla ja toisaalta ne osa-alueet, missä on vielä kehitettävää. Näin jokainen tila saa yksilöllisen palautteen tilan eläinten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
WQ tarjoaa kattavan pohjan hyvinvointimittaristoille
WQ-järjestelmän taustalla on laajoja tutkimusaineistoja ja sen pohjalta on johdettu useita muitakin hyvinvoinnin mittaristoja, kuten Animal Welfare Index-protokollat. Myös esimerkiksi Mittarit hevosten hyvinvointiin-hanke hyödyntää kattavaa ja luotettavaa WQ-järjestelmää rakentaessaan ehdotusta hevosten hyvinvointiprotokollaksi.